Site Loader
#kokemusasiantuntijat #paremmatpalvelut #ystävällisyys

Kirjoittaja Pinja Eskola on KoKoA ry:n kokemusasiantuntija jäsen. Hän on saanut Invalidiliitossa koulutuksen Kokemustoimintaverkoston kautta, siksi tekstistä löytyy myös termi kokemustoimija.

Toinen kertomus siitä mitä kokemusasiantuntijuus minulle merkitsee löytyy Suosituksistamme kokemusasiantuntijakoulutuksiin, joihin pääset tutustumaan täällä.

Kokemusosaaminen on nostanut viime aikoina arvostustaan aivan valtavasti. On ymmärretty, kuinka tärkeää on kuulla esimerkiksi palveluita suunnitellessa niitä käyttävien ääniä. Ilman aitoa kokemusta ei tarjottu asia oikeasti palvele tarvitsijaansa tahi käyttäjäänsä. Jotain jää uupumaan. Meitä siis käytetään yhä enemmän esimerkiksi suunnittelutiimeissä ja ohjausryhmissä, eikä enää vain perinteisinä luennoitsijoina esimerkiksi kouluissa. 

Opiskelijoille luennointi on kuitenkin tärkeää, sillä se on ruohonjuuritason asennevaikuttamista parhaimmillaan. Sillä ei ole väliä, kuinka vanhoja opiskelijat ovat, tai minkä alan tulevia ammattilaisia heistä tulee. Luennon teemat ja sisällöt voi aina säädellä kohderyhmän mukaan. Jokainen tarvitsee kosketuksen erilaisuuteen. 

Kaltaisteni vaikuttajien arvostus on noussut, mutta käsitykset siitä mitä työpäivämme sisältävät, ovat jossain määrin virheelliset. Olen itse ensisijaisesti Invalidiliitosta koulutukseni saanut kokemustoimija ja pääpainoni on nimenomaan opiskelijoille suunnatuissa puheenvuoroissa. Puhun liikuntavammani vaikutuksista elämääni erilaisten teemojen kautta. Jos olen menossa pitämässä opiskelijaryhmälle puheenvuoroa, vaatii se paljon muutakin kuin vain sen, että ilmestyn paikalle. Jokainen esiintyminen on erilainen suhteessa toiseen. Toiminta vaatii suunnittelua. Vaikka esityksen teemat ja aiheet olisivatkin mahdollista sujauttaa vanhaan runkoon, täytyy esitystä aina päivittää ja muokata. Kokemustoimijana joudun myös erikseen miettimään joka kerran, missä menevät rajani juuri tällä kertaa.  Suunnittelussa saattaa pahimmillaan mennä tunteja jos esitystä haluaa viilata viimeisen päälle. 

Ennen varsinaista keikkaan liittyvää työtäkin kokemustoimijalla on paljon hommaa. Itselleen pitää nimittäin luoda brändi. Miksi juuri minä olisin kiinnostava kaikkien muiden joukossa? Mikä tekee minusta hyvän puhujan? Brändin luominen ja tietoisuuden levittäminen vievät aikaa. Täytyy miettiä tarkoin millaisena “hahmona” haluaa ja kannattaa esiintyä. Itseään pitää tarjota aktiivisesti eri tahoille. Keikat eivät vain tipu syliin. 

Korona on muuttanut ainakin perinteisen luennoitsijan työtä radikaalisti. Kasvokkain tapahtuvat luennot kun eivät sattuneesta syystä ole olleet mahdollisia. Siitä huolimatta minulla on ollut keikkaa hyvinkin tiiviisti, täysin erilaisissa ympäristöissä ja yleisölle. Olen nimittäin siirtynyt IG-liveihin ja tehnyt niitä niin Aspa-säätiölle kuin yksittäisten somevaikuttajienkin kanssa. Aspan toimeksiannoissa olen puhunut mm. siitä, millaista stigmaa vammainen kohtaa seksuaalisuudesta puhuttaessa ja kuinka olla hyvä sateenkaareva inva. Some-esiintymisissä on se mahtava puoli, että yleisö voi olla todella värikästä, seksuaalineuvojista asumispalveluiden työntekijöihin ja henkilökohtaisiin avustajiin, mutta toisaalta myös tavallisiin tallaajiin.  

Kokemustoimintaan- ja asiantuntijuuteen liittyy huomattava määrä piilotyötä. Joillekin se voi olla ihan palkallisesti koko päivän työtä, mutta halutessaan kaikki vaikuttajat saisivat siihen kulumaan kokonaisen työpäivän. Jos kokemushenkilöiden korvaukset tuntuvat kovilta, johtuu se heidän tekemästään piilotyöstä.

 Kuva ja meikki: Aliisa Talonen

Pinja Eskola kertoo työkseen liikuntavamman vaikutuksista elämäänsä erilaisten teemojen kautta. Voit lukea lisää hänen kirjoituksiaan blogissa Kynäniekan salaiset mietteet.

Post Author: Riikka Nieminen