Alla olevista syistä koulutettujen kokemusasiantuntijoiden osuus on ollut useissa luennoissa, seminaareissa, koulutuksissa, asiakastapaamisissa, kehitystyöryhmissä ja ryhmissä se vaikuttava juttu, joka jää mieleen, mikä puhuttelee ja saa aikaan uutta ymmärrystä ja perspektiiviä.

 

Kokemusasiantuntija osaa saman kokeneena kysyä tarkentavia lisäkysymyksiä ja jopa haastaa asiakkaan ajattelua. Juurisyihin saatetaan päästä tehokkaammin. Kokenutkaan ammattilainen ei aina saa synnytettyä luottamusta asiakassuhteeseen, sillä asiakas saattaa nähdä hierarkiatason, vaikka sitä yritettäisiin häivyttää. Vaikka ammattilainen toisi esiin omaakin kokemustaan aiheesta, saatetaan se eri tilanteissa kokea jopa invalidoivana. Siksi kokemusasiantuntija on oiva lisäapu, jonka turvin saadaan syvennettyä asiakkuutta ja sitoutuettua hoitoon.

Kokemusasiantuntija tuo omalla esimerkillään toivon kuntoutumisesta ja eteenpäin menemisestä, sopeutumisesta tai vaikeuksien voittamisesta. Tämä toivo on asiakkaiden lisäksi tarpeellista myös ammattilaisille, jotta merkitys työn tekemiseen säilyy. Ammattilaisille kokemusasiantuntija saattaa tuoda myös empaattisempaa suhtautumista asiakkaisiin. Tämä lisää työhyvinvointia, kun löytyy aitoa välittämistä, sekä tietoa että, se mitä tekee on tarpeeksi.

Kokemusasiantuntijat voivat ohjata erilaisia ryhmiä, usein sitä käsitellään ja harjoitellaan jo koulutuksessa. Ryhmät ovat kustannustehokkaita ja vertaisuuden kanssa voimauttavia. Usein mukana on työparina organisaation edustaja, tai sitten kokemusasiantuntija ohjaa ryhmän yksin. Kuntoutumisen ja toipumisen loppuvaiheilla vertaisuuden merkitys korostuu ja sitä olisi siksi hyvä tarjota, vaikkakin jokaisen vastaus on, että ”Ryhmät ei ole mun juttu”, kunnes saapuu ryhmään. Kokemusasiantuntija on saman kokeneena tilanteessa vertainen, mutta myös toisaalta kokemusasiantuntijana kuntoutumisessaan pitkällä tai kokonaan terve (jos kyse sairaudesta ja silloinkin dg. kohtaista). Ja osaa näin omista kokemuksistaan käsin kertoa mikä on auttanut, mitkä keinot veivät eteenpäin. Tällaisissa tilanteissa neuvoja otetaan paremmin vastaan vertaiselta, kun ammattilaiselta, jonka elämään kuntoutuja ei pysty samaistumaan. Kokemusasiantuntijat eivät siis tee hoidollista työtä tai keskustele lääkehoidoista. Asiantuntemukseen kuuluu keskeisesti tieto kuntoutumisesta, sopeutumisesta, auttavista keinoista ja vinkeistä. Ja ymmärrys tilanteesta, jonka kautta keskustelua on helpompi ohjata.

Yksilövastaanotoilla kokemusasiantuntijoille on ollut asiakkaiden helppo uskotutua, sillä usein asia on selvä puolesta sanasta, eikä tarvetta koko elämänhistorian uuvuttavalle uudelleen kerronnalle ole. Neuvot ovat konkreettisia ja perusteltuja kokemusasiantuntijan omalla kokemuksella. Esimerkiksi vuorokausirytmi tuottaa hyötyjä, joita voi kokea, vasta kun se on ollut pidempään käytössä ja kaikilla ei riitä motivaatio tai usko aina niin pitkälle. Kokemusasiantuntijan kertoessa vuorokausirytmin tuottamista hyödyistä se sitouttaa paremmin kokeilemaan, asialle löytyy erilaista uskottavuutta. Tai löytyy toivoa, että itsekin kykenee ylläpitämään rytmiä, muutkin ovat onnistuneet. Potilaalle kokemusasiantuntija voi olla yhteys toisenlaiseen maailmaan ja tuoda jatkuvuuden tunnetta ja toivoa kuntoutumiseen.

Kokemusasiantuntija ei ole suorassa asiakassuhteessa vaan voi toimia sillanrakentajana asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Tämä tehostaa työtä, kun asiakas ja työntekijä saavat parhaan mahdollisen ymmärryksen tilanteesta kokemusasiantuntijan ”suomentaessa” puolin ja toisin. Näin ollen asiakas voi tuntea saavansa myös jonkun omalle puolelleen ja hoitomyöntyvyys ja sitoutuminen on helpompaa.

Koulutettu kokemusasiantuntija on valmennettu työtehtäviinsä ja vaikka joissain tehtävissä elää ajoittain asiakkaan tunnemaailmassa, hän osaa myös tulla pois sieltä. Kokemusasiantuntijat työskentelevät koko persoonallaan ja henkilökohtaista kokemustaan työssään hyödyntäen. Koulutuksen aikana selkiytyy oma viiteryhmä ja sen vertautuminen omiin kokemuksiin. Ja kirkastuu mitkä keinot ovat tuoneet itselle toivon ja sitkeyden mennä eteenpäin. Kokemusasiantuntija osaa itse rajata kuinka paljon voi kertoa ja jakaa ja näin säädellen suojata itseään loppuun palamiselta. Keskeisessä roolissa siinä on kuitenkin palkkion maksu. (MIPA-hankkeen loppuraportti kertoo miten vapaaehtoisena työskennellen polttaa itsensä paljon herkemmin loppuun.)

KoKoAn IG TV:ssä ESKOT ry:n toiminnanjohtaja Kaiju Yrttiaho kertoo Klubitalojen puolesta kokemusasiantuntijoiden käytöstä.  

https://www.instagram.com/tv/B5moIDeFIAM/?igshid=rqbtf5kb6rip